Muistomerkki

Jokainen valloittaja pyrkii säilyttämään asemansa. Niinpä jälkipolville jää ihmeteltäväksi muureja, linnoja, pyramideja ja temppeleitä. Albanian edellisen vallan muistomerkit on ripoteltu pitkin valtion rajoja - yli 700 000 ( ? ) kappaletta. Riittää meille nykyisille ja tuleville turisteille taivastelemista pitkäksi aikaa. Ja jossittelemista: Jos tuo sementtimäärä, mikä bunkkereihin kului, olisikin käytetty kansalaisten asuntoihin...

Rakentamisrieha-ristikon ratkaisu

Vähän vaikea tilanne: on MERSU alla, mutta baanana perunamaa. Kreikkalaiset ojensivat auttavan kätensä ja rahoittivat luultavasti EU:n varoilla Etelä-Albanian kreikkalaiskylien infraa. Kuinkahan kylien käynee nyt, kun rahahanat Kreikan suunnasta kuivunevat !

Rakentamisrieha

Uusi, vapautunut Albania on kokenut monenlaisia "buumeja". On ensinnäkin rakennusbuumi. Siirtotyöläiset sijoittavat ansioitaan taloihin, joita syntyy kuin sieniä sateella. Aina ei ehditä hakea rakennuslupaakaan. Ja kun reipasotteiset virkamiehet toteavat laittoman tilanteen, ei kun torppa kumoon vaan. On se kuuma albaanin temperamentti.
Toinen näkyvä buumi on autoistuminen. Euroopan kaikki vanhat, saastuttavat MERSUT ovat päätyneet Albaniaan. Vaurastumisen pitää näkyä, MERSU on aina MERSU. Jos sattuu näkymään uudempi malli, se on varastettu.
Kolmas buumi, jossa albaanit polttivat näppinsä, olivat erilaiset pyramidihuijaukset sijoitustoiminnassa. Sinne säästöt sulivat pyramidien sortuessa. HA-HA-HAA ! ... Ai niin, olihan meilläkin niitä, Wincapita viimeisenä. Ahneella on ... loppu!

Albania-ristikon ratkaisu

Uskon tunnustaminen oli laitonta. Ristit ja minareetit katosivat. Kiinteistöjen, autojen ja vastaavien yksityisomistaminen oli kiellettyä. Kun ikeet raukesivat 1990-luvun alussa, ihmiset lähtivät maailmalle ( se tietysti oli ollut kiellettyä ) siirtotyöläisiksi. Rahaa virtasi kyliin, mikä näkyi innokkaana rakentamisena; minareetteja ja ristejä alkoi taas nousta horisonttiin, autoja liikkua teillä. Mursin kylästä lisää.

Albania

"Paljon on kärsitty vilua ja nälkää
Balkanin vuorilla taistellessa.
- - -
Poikia on haudattu Balkanin santaan
Toiselle puolelle Tonavan.
Oi kallis kotimaa... "

Tonavan jälkeen matka jatkuu Albaniaan, maahan jolla on hirveä historia - aina joku kimpussa. Jo muinaiset roomalaisetkin... Ja kun Rooma jakautui, Bysantti nappasi eteläiset osat. Sitten tulivat slaavit, gootit, hunnit,---, venetsialaiset, serbit ja ottomaanit islaminuskontoineen. 1900-luvun alussa turkkilaisista päästiin, ja maa itsenäistyi. Tuli ensimmäinen maailmansota, ja naapurit yrittivät rohmuta sen. Eipä onnistunut. Toisessa maailmansodassa Mussoliini miehitti - ja menetti. Mutta sitten alkoivat omat koirat purra: valtaan pääsivät tiukan linjan kommunistit ja Enver Hoxha.

Tonava-ristikon ratkaisu

Aina vain etelämmäs vie levoton veri, kulttuurimme alkulähteille.

Tonava

Pääkaupunki todistaa rakennuksillaan menneestä suurvalta-ajasta Itävallan kanssa. Ja Tonava-kaunoisen  pitäisi avata runosuonet pulppuamaan. Silti muistan vain hukkuvan koiran, joka horjahti virtaan, yritti epätoivoisesti vastavirtaan, kunnes uuvahti.

Unkari-ristikon ratkaisu

Unkari

Unkarilaiset ovat saaneet kyytiä joka suunnasta. Valloittajien on ollut helppo ratsastaa ristiin rastiin tasankoa. Eikä ole oikein ollut lymypaikkoja kansalle - ei kun alistu tai kaadu. Siinä oppii taiteilemaan idän ja lännen, pohjoisen ja etelän välissä. Niinpä kieli ja kulttuuri säilyvät, suuria nimiä nousee.